Anthropic-tutkija varoittaa tekoälystä: ’Hidastakaa kehitystä ennen kuin on liian myöhäistä’
Syyskuussa 2026 tapahtunut Anthropic-tutkija Jacob Coxonin eroaminen tekoälyalalta on sytyttänyt globaalin keskustelun tekoälyn olemassaolouhkista ja riskeistä. 27-vuotias brittitutkija, joka oli työskennellyt kolmen vuoden ajan sekä OpenAI:lla että Anthropicilla esikoulutustutkimuksen (pretraining) parissa, jätti jälkeensä viestin, jossa hän väitti tekoälyn aiheuttavan ihmiskunnalle sukupuuttoriskin. Tämä artikkeli käy läpi tapahtumien kulun ja asiantuntijoiden arviot sekä vertaa tekoälyriskiä konkreettisiin geopoliittisiin uhkiin, kuten Yhdysvaltain ja Iranin väliseen sotaan ja sen aiheuttamaan öljykriisiin.
Coxonin ero – laukaiseva tekijä globaalissa keskustelussa
Jacob Coxon erosi Anthropicilta 8. syyskuuta 2026 ja julkaisi X-alustalla (entinen Twitter) yksityiskohtaisen viestin eroamisestaan. Hänen viestinsä alkoi suoraviivaisesti: ”I resigned from Anthropic today. I spent the last three years doing pretraining research at both OpenAI and Anthropic. Neither company is acting responsibly. They are racing straight to self-improving superintelligence and gambling with our lives.” (Coxon, X-julkaisu 8.9.2026)
Coxonin viesti levisi nopeasti ja sai osakseen huomattavaa median huomiota. BBC:n haastattelussa hän totesi: ”If we don’t slow down at the current rate of progress, there is a strong chance that we could all die in the immediate future.” Hän perusteli väitettään sillä, ettei kumpikaan johtavista tekoälyyrityksistä – OpenAI tai Anthropic – toimi vastuullisesti suhteessa superälyn kehittämiseen.
Erityisen huolestuttavaa oli se, että Coxonin viesti Slackissa kollegoilleen sisälsi konkreettisen uhka-arvion: ”I think there is more than a 10% chance that AI could cause human extinction within the next 10 years if we don’t slow down.” Tämä yli 10 prosentin riski on merkittävä luku, joka asettuu monista riskinäkökulmista vakavaan kategoriaan.
Asiantuntijoiden arviot: mitä P(doom) -kyselyt kertovat
Tekoälyn olemassaoloriskiä (existential risk) mitataan alan sisällä termillä P(doom), joka kuvaa todennäköisyyttä sille, että tekoäly johtaa ihmiskunnan tuhoon. P(doom)-arvioissa on merkittäviä eroja asiantuntijoiden välillä:
Korkea riski (P(doom) > 50 %)
- Eliezer Yudkowsky: 90 %+ — tekoäly on olemassaoloriski, joka vaatii välitöntä toimintaa
- Roman Yampolskiy: 99 % — superälykäs tekoäly uhkaa koko ihmiskuntaa
- Nick Bostrom: 30–50 % — itseään kehittävä superäly on ratkaiseva riski
Keskitason riski (P(doom) 10–50 %)
- Jacob Coxon: > 10 % — ihmiskunnan sukupuuttoriski 10 vuodessa
- Yleinen mediaani (50+ asiantuntijaa): noin 20 %
- Dario Amodei (Anthropicin toimitusjohtaja): ”erittäin todellinen” riski, kehotti hidastamaan kehitystä
- Jasmine Wang (OpenAI alignment): korosti itseään kehittävän tekoälyn riskejä
- Anna Wang (Anthropic AGI-safety): ei vielä olemassa olevaa tieteellistä suunnitelmaa riskien hallintaan
Matala riski (P(doom) < 10 %)
- Yann LeCun (Meta): lähes 0 % — ei usko superälyn olemassaoloriskiin
- Andrew Ng: < 1 % — ”doomer”-narratiivi liioittelee riskejä
- Pascal Vincent: 0–5 % — tekoäly on työkalu, ei uhka
Suomalainen näkökulma
- Atte Harjanne (kansanedustaja): ”Pahimmillaan uhattuna on koko ihmiskunta” – superälykäs tekoäly voi riistäytyä hallinnasta
- HS:n vieraskynäkirjoitus: Monet arvovaltaiset tutkijat ja tekoälyyhtiöiden johtajat ovat kiinnittäneet huomiota kehityksen riskeihin
Harvardin yliopiston syyskuussa 2026 julkaisema tutkimus (arXiv:2603.27785) osoitti, että julkinen tekoälyriskejä käsitellyt tapahtuma nosti osallistujien arvioita olemassaoloriskistä 50–70 %:iin (p < 0,001). Tutkimus korosti, että rakenteellinen julkinen vuorovaikutus voi parantaa epistemistä varmuutta ja auttaa priorisoimaan tekoälyriskejä.
Miksi tekoäly on eri luokan riski?
Tekoälyn olemassaoloriskin erityispiirre on se, ettei se edellytä pahantahtoista toimijaa. Kuten Atte Harjanne ja monet muut asiantuntijat ovat korostaneet, riski voi toteutua tekoälyjärjestelmän tavoitteellisen toiminnan sivuvaikutuksena — järjestelmä voi saavuttaa oman tavoitteensa tavalla, joka on yhteensopimaton ihmiskunnan hyvinvoinnin kanssa.
BBC:n raportissa kerrottiin myös, että Anthropicin työntekijät ovat ”genuinely frightened” (todella pelossaan) ihmiskunnan tulevaisuudesta. Coxonin mukaan molemmat yhtiöt keskittyvät enemmän keskinäiseen ja globaaliin kilpailuun kuin turvallisuuteen.
CNN:n raportin mukaan sekä Anthropic että OpenAI ovat nyt valmiita kutsumaan riippumattomia turvallisuusasiantuntijoita talonsa sisälle auttamaan riskien hallinnassa, vaikka ne eivät ole vielä ilmoittaneet kehityksen välittömästä hidastamisesta tai uusien mallien koulutuksen keskeyttämisestä.
Vertailu: geopoliittiset riskit vs. tekoälyriski
Kun tekoälyn olemassaoloriskiä arvioidaan, se on tärkeää asettaa kontekstiin muiden globaalien uhkien rinnalle. Tällä hetkellä merkittävin konkreettinen globaali uhka on Yhdysvaltain ja Iranin välinen konflikti, joka kärjistyi 28. helmikuuta 2026.
Yhdysvaltain ja Iranin sota sekä öljykriisi
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti sotilaalliset iskut Irania vastaan 28. helmikuuta 2026 Yhdysvaltain ja Israelin koalitiovoimin. Konflikti on johtanut laajoihin maailmanlaajuisiin vaikutuksiin, jotka ovat jo nyt vaikuttaneet konkreettisesti miljoonien ihmisten elämään:
Konkreettiset vaikutukset
- Öljyn hinta: nousi 76 dollarista yli 104 dollariin / tynnyri (Brent crude, syyskuu 2026)
- Hormuzinsalmi: suljettu, mikä esti noin 20 miljoonan tynnyrin päivittäisen kuljetuksen
- Katkokset: kiertäviä sähkökatkoja Aasiasta Latinalaiseen Amerikkaan
- Filippiineillä: kalastajat jättivät veneet satamaan, koska eivät kestäneet polttoainekustannuksia
- Bangladeshissa: tehtaiden työpäivät keskeytyivät sähkökatkosten vuoksi tunneiksi kerrallaan
Taloudelliset vaikutukset
- JPMorgan: luopui ennustamasta Iranin sodan päättymistä — markkinat ovat liian arvaamattomat
- Bloomberg: öljymeklarit ja analyytikot eivät enää tiedä, miten tilannetta pitäisi mallintaa
- NYT:n raportti: globaali talous on suistunut raiteiltaan
- Lentoliikenne: keskeytetty Lähi-idän lentokentillä ja reiteillä
- Rahtiliikenne: ohjattu uudelleen Hormuzinsalmen ja Punaisenmeren välttämiseksi
Riskien vertailutaulukko
Seuraavassa taulukossa verrataan tekoälyn olemassaoloriskiä geopoliittisiin riskeihin useilla mittareilla. Huomioithan, että tekoälyriskin toteutuminen on epätodennäköisempää, mutta sen vaikutus voisi olla katastrofaalisempi. Geopoliittiset riskit taas ovat jo konkreettisesti toteutuneet, mutta ne ovat osittain hallittavissa.
Analyysi: mitkä riskit ovat todellisia?
Taulukon tarkastelu paljastaa useita tärkeitä havaintoja:
Tekoälyriskin erityispiirteet
- Epämääräinen todennäköisyys: P(doom) on arvio, ei tilastollinen fakta — se perustuu asiantuntijoiden intuitioon ja mallien rajoitteiden ymmärtämiseen
- Palautumattomuus: Jos superäly saavutetaan ilman turvallisuussuunnittelua, sen pysäyttäminen voi olla mahdotonta
- Kerrannaisvaikutukset: Tekoäly voi myös pahentaa muita riskejä (bioterrorismi, kyberhyökkäykset)
Geopoliittisten riskien luonne
- Konkreettinen ja todistettu: Öljykriisi vaikuttaa jo nyt miljoonien ihmisten arkeen — hinnat, sähkökatkot, työttömyys
- Hallittavissa diplomatialla: Historiallisesti geopoliittiset konfliktit on ratkaistu neuvotteluilla
- Asteittainen vaikutus: Vaikutukset ovat laajoja mutta asteittaisia, eivät äkillinen olemassaolon loppu
Riskien suhteellinen painotus
- Päivittäinen vaikutus: Öljykriisi on arjen kannalta merkittävämpi juuri tänään kuin tekoälyriski
- Pitkän aikavälin vaikutus: Tekoälyriskin toteutuminen voi olla korjaamattomasti suurempi katastrofi
- Synergiavaara: Tekoäly voi pahentaa geopoliittisia riskejä (automaattiset asejärjestelmät, kyberaseet)
Johtopäätökset
- Molemmat riskit vaativat huomiota, mutta eri aikaskaaloissa
- Tekoälyriskin hallinta vaatii ennaltaehkäiseviä toimia JUURI NYT
- Geopoliittiset riskit ovat välittömiä ja vaativat diplomatiaa
- Keskittyminen vain toiseen riskiin jättää toisen huomiotta
Yhteenveto: mitä meidän tulee tehdä?
Sekä Anthropicin että OpenAI:n johtajat ovat viime aikoina tunnustaneet tekoälyriskien vakavuuden. Dario Amodei kehotti julkisesti hidastamaan kehitystä, ja molemmat yhtiöt ovat valmiita päästämään riippumattomia turvallisuusasiantuntijoja tutkimaan toimintaansa.
Toisaalta geopoliittinen tilanne on jo nyt kriisiytynyt. Yhdysvaltain ja Iranin sota on aiheuttanut konkreettista kärsimystä miljoonille ihmisille maailmanlaajuisesti, ja öljykriisin vaikutukset syvenevät. JPMorganin luopuminen ennusteiden tekemisestä kertoo markkinoiden poikkeuksellisesta arvaamattomuudesta.
Asiantuntijoiden keskimääräinen P(doom)-arvio on noin 20 %, mikä tarkoittaa yhden suhdetta viiteen -todennäköisyyttä. Vaikka tämä luku saattaa vaikuttaa pieneltä, se on valtava verrattuna muihin globaaleihin riskeihin — erityisesti kun otetaan huomioon olemassaoloriskin lopullisuus.
Kriittinen havainto on se, että geopoliittiset riskit ovat todistettuja ja välittömiä, kun taas tekoälyriski vaatii ennakointia ja ennaltaehkäisyä. Molemmat vaativat toimia samaan aikaan, vaikkakin eri keinoin. Geopoliittiset konfliktit ratkaistaan diplomatialla, mutta tekoälyriskin ehkäisy vaatii teknologista sääntelyä, kansainvälistä yhteistyötä ja alan sisäistä vastuullisuutta jo tänään.
Atte Harjanteen sanoin: ”Riskin toteutuminen ei edes edellytä pahantahtoista pyrkimystä yhdeltäkään ihmiseltä.” Tämä pätee sekä geopoliittisiin konflikteihin että tekoälyyn — molemmissa tapauksissa myös ei-pahantahtoinen toiminta voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.